Monolatria (kreikkaa: μόνος, monos, yksi; λατρεία, latreia, palvonta)[1] viittaa uskontoon, jossa tunnustetaan useiden jumalien olemassaolo, mutta palvotaan vain yhtä jumalaa. Monolatria eroaa henoteismistä siinä, että monolatriassa muiden jumalien ei katsota olevan palvonnan arvoisia, vaikkakaan niiden olemassaoloa ei kielletä, kun taas henoteismissä keskitytään yhden jumalaan palvontaan, vaikkakin myönnetään, että myös muut jumalat saattavat olla palvonnan arvoisia.
Joidenkin tutkijoiden mukaan monolatria on näkyvissä muun muassa varhaisessa Vanhan testamentin juutalaisuudessa, ja Mooses olisi ollut ennemmin monolatristi kuin monoteisti. Tällöin juutalaisessa uskossa yhteen Jumalaan ei olisi ollut kyse niinkään siitä, onko Jahve ainoa olemassa oleva jumala, vaan siitä, onko olemassa toista sellaista jumalaa kuin Jahve.[2][3][4][5]